Ekan adventin fiiliksiä.

Ekana adventtina oli jo lapsuudenkodissani tapana laittaa jouluvalot ja muut jouluhässäkät paikoilleen. Siis ei tietenkään kuusta, mutta kaikki muut koristeet. Olen itse jatkanut samaa perinnettä omassa kodissani. Kaksioon ei kauheasti tavaraa mahdu, mutta panostan parvekkeelle:




Askartelin myös kavereille langasta suloisia enkeleitä lahjaksi. Toivottavasti kukaan heistä ei lue blogiani... :p




Ihana ilta, vaikka lumet lähtivätkin. Jouluvalot tuovat ihanan lämmintä tunnelmaa talven pimeyteen...

-Cinderella

Parempia kuvia niistä saappaista, jotka suutari pelasti.

Tässä siis asteen verran parempia kuvia niistä saappaita, joista hypetin aikaisemmin. Eteinen on edelleen huono paikka kuvata, mutta siellä on ainoa mahdollisuus saada kuville neutraali tausta.




Taisin muuten aikaisemmassa postauksessa höpistä läpiä päähäni näistä saappaista. Ne eivät suinkaan ole kokonaan nahkaa, vaan varret ovat jotakin tekstiilimateriaalia. Siksi siis hinta edullinen.



Vähän ne ovat kulahtaneet, mutta rakastan niitä silti. ^^

-Cinderella

Eka Asos-tilaukseni! :)

Asoksella ei ole aikaisemmin oikein ollut mitään, joka olisi erityisesti minuun kolahtanut. Tai sitten tuotteet ovat olleen sen hintaisia, että pikkuinen järjen ääni jossain takaraivossani on saanut sanottua "ei". Mutta, MouMoun nettikauppapostauksen innoittamana ajattelin vähän kurkistella Asoksen sivuja ja...

Se siitä shoppailulakosta. Mutta eihän näitä vaan voinut jättää odottamaan uutta kotia, kun minulla on sellainen tarjota...!



Hintaakin näille ihanuuksille tuli vain reilut 20€ toimituskuluineen. Ei paha, vai mitä?! Mutta nyt, lupaan pyhästi, että shoppailulakko alkaa tästä hetkestä ja kestää joulun jälkeisiin alennusmyynteihin asti. (Ei koske joululahjoja toisille. Itselleni en siis saa ostaa mitään.)

-Cinderella

Hups.

Joopa joo. Vanhuus ei tule yksin, sanotaan. Unohdin omat synttärini. Onneksi muut muistivat, etteivät jääneet lahjat saamatta. :D

Päätin sitten ostaa itsekin itselleni lahjan. Olen oikeasti huolissani shoppailuaddiktiostani ja sen suhteesta taloudelliseen tilanteeseeni, mutta kamoon hei, synttärit sentään... Jaa miten niin huono selitys? Ehkä joku blogin lukija vois kannustaa mut shoppailulakkoon?!

Mutta, siihen lahjaan. Tilasin Ellokselta nilkkurit, jollaiset kerran ohitin kenkänkaupassa ja olen katunut sitä niin vietävästi.

Näille tulee hintaa 22€. Eivät ole ihan yhtä sikamakeet, kun ne, jotka taannoin jätin ostamatta. Näissä on vain yksi solki, kun niissä toisissa oli ainakin kolme. Sorruin lisäksi tilaamaan yhdet sortsit ja yhden paidan, ikäään kuin lohdutukseksi siitä, että toiset himoitsemani kengät olivat loppu. Nämä siis:
Tai siis eivät ollet varsinaisesti loppu, mutta jäljellä oli vain kokoa 37. :/ Nämä maksavat Elloksella vain 15€, joten kaikki pienijalkaiset sinne siis! :)

Sain muuten aivan ihania synttärilahjoja!


70€:n lahjakortti Caribiaan. :) Nyt vaan en osaa päättää, menisinkö kahdesti niska-hartiahierontaan vai tuhlaisinko koko lahjakortin johonkin hemmotteluhoitoon. Hartiani kirkuvat järkevää vastausta ongelmaan, mutta... Kuvassa myös äidin<3 tuoma ihana valkokukkainen joulukaktus.


Uusin Olivia saapui jo useita päiviä sitten, mutta vasta tänään minulla on aikaa syventyä siihen. Teenkin sen kohta nautiskellen samalla äidin<3 tuomaa ihanaa chilisuklaata, vaikka en saisi suklaata syödäkään. Tuossa chilisuklaassa on se hyvä puoli, että sitä ei tee mieli paria palaa enempää, joten vältyn ehkä karmaisevalta ihottumalta... :D

Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Cinderella

Miten suutari pelasti syksyni ja miksi en enää koskaan käy Halosella.

Olen todella pitkään lupaillut tuossa blogin oikeassa yläkulmassa postausta siitä, miten suutari pelasti syksyni. Tässä se viimein tulee.
Kaikki alkoi siitä, kun aloin syksyn tullen metsästää uutta syystakkia itselleni. Jostain syystä olin hullaantunut lyhyisiin nahkatakkeihin. Opiskelijabudjettini huomioon ottaen lähdin kuitenkin etsiskelemään keinonahkatakkia. Gina Tricotista löytyi viidellä kympillä yksi, joka oli ihan ok, muttei kuitenkaan aivan täydellinen. Jätin takin varaukseen ja päätin vielä käydä vilkaisemassa Halosen valikoimat ennen ostopäätöksen tekemistä.
Haloselta ei feikkinahkatakkeja löytynyt ollenkaan, jos ei lasketa niitä kiiltäviä mustia kaapuja, joita +50 vee tädit takin asemesta päälleen joskus pukevat. Sen sijaan minua katseli rekistä mitä hurmaavin konjakin värinen ihan oikea nahkatakki… Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, koska jostain syystä olen ihan hulluna konjakin väriseen nahkaan. Sovitin takkia ja se oli juuri täydellisen kokoinen, jopa tissit mahtuivat takin sisään (ja se ei aina todellakaan ole itsestään selvää, vaikken mikään Pamela olekaan…)
Takin ostoon liittyykin yksi kamalimmista shoppailutraumoistani ikinä. Takki oli hieman liian kallis varallisuuteeni nähden, mutta en vaan voinut enää ajatellakaan Ginan hikistä mustaa muovitakkia tuon ihanuuden jälkeen. Takin hinta oli 129€, mutta ilokseni havaitsin, että kaikki takit olivat tuolloin -20%:n alennuksella. Hinta siis oli siedettävä, ottaen huomioon, että takki on hurmaava ja se on todella aitoa nahkaa – ihanan pehmeää sellaista kaiken lisäksi.
Leijuin autuaana kassalle tulevan takkini kanssa. Myyjä tarjosi minulle ostotapahtuman yhteydessä Halosen Fashion Cardin luotollista versiota, koska ottamalla sen, saisin ostokseni ansiosta 10€:n lahjakortin Haloselle. Luottokorttia en tarvinnut, mutta päätin ottaa kortin tuon lahjakortin vuoksi. Ajattelin, että voin irtisanoa luottokortin, kun olen saanut ja käyttänyt lahjakortin…
Jotta pisteet ostoista saataisiin heti rekisteröityä minulle, myyjän oli kuulemma soitettava tietoni luottokorttiyhtiöön. Ei minulla ollut kiire, joten odottelin kaikessa rauhassa myyjän ollessa puhelimessa. Taakseni alkoi kertyä jonoa. Sitten myyjä palasi takaisin ja repi teatraalisesti täyttämäni luottokorttihakemuksen. Olin aivan ymmälläni ja kysyin, että mitä nyt tapahtuu. Siihen myyjä totesi hyvin tympeästi ja kaikkien muiden asiakkaiden kuullen, että ”Teille ei voida myöntää luottokorttia!” En voinut käsittää miksi, joten vaadin tietenkin selitystä. Myyjä katsoi minua hyvin arvioiden ja totesi jäätävästi, että ”Kyllä varmaan itse tiedät.” En todellakaan tiennyt, koska minulla ei ole koskaan ollut mitään vaikeuksia raha-asioideni kanssa. Olin niin järkyttynyt, etten osannut sanoa mitään. Muut asiakkaat tuijottivat minua syyttävin katsein ja olin valmis purskahtamaan itkuun – niin paljon minua hävetti.
Myyjä kysyi, että ostanko silti takin. Sain sanotuksi, että ”Kyllä, minulla on rahaa ostaa tuo takki ja ei, EN maksa sitä luottokortilla, jollainen kukkarossani kyllä on.” Myyjä ei puhunut enää mitään. Ostin takin ja poistuin kaupasta niin nopeasti kuin mahdollista. Takkiin olen edelleen tosi tyytyväinen, mutta Haloselle en mene enää koskaan.
Minua todella hämmensi se, että en voinut saada Halosen luotollista korttia. Suorastaan huolestutti, sillä ajattelin, että jossakin rekisterissä on oltava virheellistä tietoa minusta, koska tuota korttia ei myönnetty. Soitin luottokorttifirmaan ja tiedustelin, miksi korttia ei myönnetty juuri minulle. Erittäin nihkeä akka totesi sen johtuvan ”yleispoliittisista syistä”. Pitkän tivaamisen jälkeen hän suostui kertomaan, että yleispoliittiset syyt ovat seuraavat: olen opiskelija ja minulla ei ole vakituista työpaikkaa. En siis ole riittävän hieno asiakas Haloselle. Kannattaa varoa, muutkin opiskelijat ja vailla vakituista työpaikkaa olevat – kenties meille ei kohta enää myydä Halosella edes käteisellä. Minä en periaatteestakaan enää IKINÄ astu jalallanikaan kyseisen puljun liikkeisiin, kuljeskelen ennemmin vaikka ilman vaatteita, jos niitä ei muualla myydä.
Kaiken tapahtuneen jälkeen olin silti aivan onneni kukkuloilla uudesta takistani. Jo kotimatkalla pohdiskelin, miten upeasti se sopii rakkaiden konjakin väristen saappaideni kanssa. Kotiin päästyäni kaivoin nuo rakkaat saappaat esiin ja… Voi pettymysten pettymys!
En ollut ollenkaan muistanut, miten huonossa kunnossa pari vuotta vanhat saappaat olivat. Nahka oli kuivunut ja haalistunut, korkolaput olivat haihtuneet kuin tuhka tuuleen ja sen seurauksena nahkapäällysteiset korotkin olivat ihan kamalassa kunnossa.
Suutarille siis. Saappaat olivat niin surkean näköiset, että olin jo melkein luopunut toivosta. Onneksi ihanalla suutarisedällä oli jotain taika-ainetta, jolla hän taikoi saappaiden värin takaisin. Korkojen repaleinen nahka liimattiin ja saappaat saivat ihka uudet korkolaput.

Mutta suutari pelasti syksyni korjaamalla nuo unelmieni takkiin mätsäävät saappaat taas käyttökuntoon.

Eläköön suutarit!

Kuvassa siis : konjakin väriset nahkasaappaat: Anttila, farkut: KappAhl, konjakin värinen nahkatakki: Halonen, huivi: Sokos, Laukku: Mexx.

-Cinderella

Tietoteknisiä ongelmia

Joopa joo. Minulla on suutaripostaus valmiina, mutta jostain kummallisesta syystä en saa sitä julkaistua... :( Yritän uudelleen viikonloppuna, sillä huomenna Itämeren aallot kutsuvat. Jos hyvä tuuri käy, saatatte nähdä piakkoin kuvaa taannoin esittelemästäni mekosta päälläni. :)

-Cinderella

Jalassa tänään ja eilen

Nämä mukavuuskengät minulle on ostanut äiti viime talvena. Ovat mokkaa ja maksaneet alessa 15€. Hoksasin juuri, että ostopaikasta minulla ei ole hajuakaan, täytyypä kysäistä, kun seuraavan kerran näen äiskän tai puhun hänen kanssaan puhelimessa.

Huomenna kuulette viimein, miten suurari pelasti syksyni! :)

-Cinderella

:(

Tuli niin paha mieli, kun luin MouMoun blogia.

Mikä ihme siinä on, että täytyy jotain asshole-kommentteja lähetellä.

Ei näitä blogeja ole pakko lukea, jos ne ovat niin perseestä.

:(((

Pahoittelen...

...mutta Andiamon pikkujoulukengät saattavat sittenkin jäädä väliin. Olin tiistaina äitini<3 kanssa kenkäostoksilla. Kerroin hänelle, että minulla ei ole laisinkaan kelvollisia mustia perusavokkaita. Ja kyllä, tuo on totta, minulla ei todellakaan ollut mustia perusavokkaita. Ennen oli yhdet, mutta kävelin ne kesällä kirjaimellisesti loppuun. Sisäpohjat irtoilevat ja nahka on joistakin kohdin kulunut lähes puhki. Todella harmillista, koska nuo olivat yhdet lempikengistäni. Koitin pelastaa niitä mustaa väriä sisältävällä nahkarasvalla, mutta ei sekään ihmeitä tee... Niin siinä aina käy: kun jotkut kengät ovat ne parhaat, ihan ehdottomat lempparit, niin ne osoittautuvat tavallistakin huonolaatuisemmiksi ja kulahtavat loppuun yhdessä kesässä (tai talvessa). Onneksi äiti<3 aina välillä osoittautuu ymmärtäväiseksi kenkäasioissa, eikä ala saivarrella siitä, että kenkiä tosiaan on kaapissani jokunen pari. Hän ehdotti, että voisimme mennä ostamaan sellaiset mustat perusavokkaat (siis yhdet) ja hän jopa lupautui MAKSAMAAN nuo kengät, jotta "ostat sitten kerralla kunnolliset". Kunnolliset kengät ovat äitini<3 mielestä nahkaa ja niissä ei ole liian korkeaa (=yli 5 cm:n) korkoa. Menimme Myllyn kauppakeskukseen Raisioon, jossa on lukuisia kenkäkauppoja saman katon alla - tiistai kun oli melko sateinen päivä täällä Turussa. No, Dinskosta löytyi yksi lupaava pari, jonka jätin varaukseen, koska en _ikinä_ osta ensimmäistä potentiaalista vaihtoehtoa, vaan yleensä ravaan kaikki kaupat läpi ja palaan sitten noutamaan ensimmäisen vaihtoehdon. :D Kiertelimme muitakin kenkäkauppoja, kuten suosikkini Biancon, jossa oli juuri sillä hetkellä tosi huono valikoima. :/ Jossakin vaiheessa päädyimme Sokokselle, josta - hieman yllättäen - löytyi mustia avokkaita alennettuun hintaan! Soviteltuani hetken niin alennettuja kuin normaalihintaisiakin kenkiä, en enää osannut päättää kahdesta hyvästä vaihtoehdosta. Äitikään<3 ei osannut, joten hän marssi kassalle molempien parien kanssa. No, mikäpä siinä. ^^ Tässä joitakin ei-niin-hyvälaatuisia otoksia ostoksista:






Mustat Vagabondin perusavokkaat, nahkaa eikä liian korkeaa korkoa. :) Hintaa alunperin 65€, mutta kengät olivat -50% alennuksella, joten hintaa näille jäi 32,50€.






Iconin mustat solkiavokkaat, ihanalla, pikkuisella, mutta aika terävällä korolla, myöskin nahkaa. Nämä olivat normaalihintaiset, mutta kuten Iconin tuotteissa yleensä, hinta oli aika mukava: 34,90€.

Tässä vielä todella huonot kuvat kengistä jaloissani. Pahoittelen laatua, mutta asuntoomme ei aamupäivisin tule luonnonvaloa ja valaistus ei ole kuvaamiselle oikein otollinen... :/





Vagabondit pääsevät pikkujouluihin Hanna Sarénin mekon kanssa, Iconit lähtevät kanssani asteen verran hienompaan tilaisuuteen, nimittäin ainejärjestömme vuosijuhliin. :)


Sincerely yours, Cinderella

Hanna Sarénia, mutta ei kenkiä

Lauantaina havahduin aamulla siihen todellisuuteen, että Seppälä-clubin kortilla saatava tarjous -50% yhdestä tuotteesta oli viimeistä päivää voimassa. Olin suunnitellut, että nyt menen ja ostaa päräytän Hanna Sarénin kengät. Olin ihaillut sekä turkooseja saappaita, että turkoosi-ruskeita avokkaita. Kultatalon Seppälässä oli vielä viime viikon alussa kaikki Hanna Sarén -tuotteet -30%. Ajattelin tuon tarjouksen olevan vielä voimassa ja kun klubikortin tarjouskin oli voimassa myös jo alennettujen tuotteiden kohdalla, niin suorastaan hihkuin innosta: minulla olisi sittenkin varaa jompiin kumpiin himoitsemistani kengistä...! Vaan kuinkas kävikään. Se -30% -lappu oli mystisesti kadonnut tuon klubikorttitarjouksen tultua voimaan. Pihiys iski, kun kummatkaan Sarénin kengistä eivät olleet varsinaisesti tarpeelliset juuri nyt. Viimeinenkin into törsätä kenkiin katosi, kun aivan jumalainen paljettimekko katseli minua ujosti rumien paitapuseroiden takaa. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Niinpä siis nyt poikkeuksellisesti esittelen teille kenkien sijaan vaatteen, koska haluan jakaa rakkauteni koko maailman kanssa - niin ihana tuo mekko mielestäni on. Valitettavasti ottamani huonolaatuiset valokuvat eivät tee mekolle oikeutta... Mutta tässä se kuitenkin on, ta-daa:



Mekon hinta ei ollut päätä huimaava alun perinkään, 49,90€. Klubitarjouksella tämä ihanuus maksoi siis noin 25€.


Minulla on siis täydellinen pikkujoulumekko. Vain pikkujoulut puuttuvat...

Wearing today (and wearing yesterday)

Vietimme isänpäivää - toisin kuin useimmat ihmiset - jo eilen, koska isäni sattui tänään olemaan koko päivän töissä. Isä<3 on minulle tosi tärkeä. Rakastan häntä yli kaiken. Arvostan häntä myös suuresti. Hän on maailman paras isä juuri minulle. Isä osti myös minulle elämäni ensimmäiset korkokengät, kun olin 11. Tai eiväthän ne varsinaisesti olleet korkokengät, vaan sellaiset mustat sandaalit, joissa oli todella paksu pohja ja kiilakorko. Oli aivan rakastunut kenkiini, jotka ostettiin koulun kevätjuhlaa varten. Äidin mielestä kengät eivät olleet soveliaat ikäiselleni tytölle ja ne palautettiin kauppaan. :( Toisinaan äiti on tosi typerä... Siispä isänpäivän kunniaksi puin jalkaani (jo eilen siis) yhdet korkeimmista kengistä, mitä omistan:



Kengät ovat Biancon alesta, muistaakseni kesällä 2007 ostetut. Hintaa nilkkureilla oli alunperin 99€, mutta olen ostanut ne -75% alennuksella, eli maksoin niistä noin 25€. Ne ovat mokkaa ja koron korkeus on noin 11 cm. Pahoillen huonoa kuvaa...

Tänään jalassani olivat nämä hauskat, punaiset nilkkurit:



Nilkkurit ovat viime syksyn heräteostos Andiamosta. Hinta oli muistaakseni noin 30-40€, en ole siitä ihan varma. Kuten kuvasta näkyy, nämä ovat olleet aika paljon käytössä, eivätkö selkeästi ole sieltä kestävimmästä päästä...

Kenkäterveisin, Cinderella

Andiamon pikkujoulu

Andiamo Clubilaisena sähköpostiini ilmaantui tänään uutiskirje, jonka mukana oli myös etuseteleitä, jopa 20€:n arvosta. Hihkuin ensin innosta, mutta kun klikkailin sivustolla eteenpäin, into vähän hiipui. Valtaosa kampanjasivuilla esitellyistä kengistä oli aika laimeita tai jopa tosi tätimäisiä:

Andiamo Julietta 39,90€

Andiamo Juniper 29,90€

Andiamo Teresa, 49,90€ (13.-22.11.2008 39€)

Nämä taas olivat mielestäni aivan mitäänsanomattomat. Tämän hintaluokan kengiltä odottaisi jotain sävähdyttävää...

Piano Cavriaga 95€

Vain kahdet kengät vaikuttivat jollakin tasolla mielenkiintoisilta. Näistä jommat kummat voisin jopa harkita hankkivani:

Andiamo Thea 39,90€ (13.-22.11.2008 25€)

Andiamo Tessa 49,90€ (13.-22.11.2008 35€)



Kummat kengät sinä haluaisit nähdä pikkujoulujen aikaan päivän kenkinä? Vai sopisiko pikkujouluun kenties jotkut aivan muut kengät? Haluaisitko nähdä kenkien yhteydessä myös niihin yhdistämäni asun?


Sincerely yours, Cinderella

Arvonnan voittaja on...

...VIIVI! Onnea sinulle. Laitatko yhteystietosi minulle sähköpostina, niin saan palkinnon lähetettyä sinulle?!

Olen pahoillani, että arvonnan tulos tulee vasta nyt. Arvonta suoritettiin perjantai-iltana ja arvonnan virallisena valvojana toimi ystäväni Jonne<3.

Viikonlopulta ei ole myöskään päivän kenkiä esittelyssä, koska viikonloppu meni niin nopeasti, etten ole tajunnut, että nyt on tosiaan sunnuntai-ilta. Hmph. Tylsää.

Noh, uusi viikko - uudet kujeet. Yritänpä saada useamman postauksen aikaan ensi viikolla.

-Cinderella